tiistai 5. helmikuuta 2013

Laihdutuspaniikki

Kävin rataslenkillä, neljätoista kilometriä. Kotiin tultua laitoin lapsille leffan telkkariin ja ruoat sohvalle, saivat retkeillä siellä rauhassa. Selasin elloksen ale-kuvastoa omaa lounasta pöydän ääressä syödessäni. Siinä on laihoilla naisilla pitkät sääret ja kivoja jegginsejä ja tregginsejä. Tuli laihdutuspaniikki, kun katsoin omaa käsivarttani, että lihasten lisäksi siinä on kyllä niin paljon rasvaa, ettei voi hihatonta mekkoa ensi kesän rippijuhliin laittaa. Tuli paniikki, että tässä minä vaan syön, vaikka laihtua pitäisi.

Joo, WTF, voisi kysyä?

Jostain solumuistista tämmöinen ajatus nousi päähän, että pitäisi olla syömättä että laihtuisi. En ole koskaan laihtunut sillä lailla. En muista, olenko edes yrittänyt. Että olisin kokonaan syömättä ja sitten laihtuisin ja kiinteytyisin ja näyttäisin ihan yhtä söpöltä kuin ne pitkäsääriset fotoshopatut mallit siinä ale-kuvastossa.

Katsoin sitä omaa lautastani, uunissa paistettua lohta joltain aiemmalta päivältä jääneenä, herne-maissi-porkkanaa ja eiliseltä vähän paistettua porkkanaa ja punajuurta. Minun mielestä ihan perushyvä setti noin niin kuin nopeasti jääkaapista/pakastimesta haalituksi. Ei ollenkaan sellainen, joka pitäisi jättää väliin, että voisi hihattomaan mekkoon kesällä pukeutua. Mistä tämä paniikki oikein pukkaa? Eihän minun käsivarret ihan vielä Madonnan käsivarsilta näytä, mutta kyllä niitä kehtaa näyttää.

Madonna soi eniten
Kuva täältä

Niin pitkään kun tässä on jauhettu, että laihtuminen ei ole ruoasta kieltäytymistä vaan niiden parempien valintojen tekemistä. Onneksi sentään vilkaisu omalle lautaselle riitti palauttamaan taas ruotuun. Tämä on hyvä ja tämä riittää. Tässä vielä dataa tehdystä lenkistä, jonka valossa lounaspaniikkini on vielä järjettömämpi.

Kesto 3 h 20 min (sisältää kerhoon viennin ja haun, siis myös hetken pihalla seisoskelut, en tullut katsoneeksi, kauanko itse lenkki kesti)
Matka 14,84 km
Kalorit 776 (En tiedä mitä arvoja käyttää, mielestäni en ole painoani päivittänyt tähän laitteeseen, kai se vaan tuntee mut niin hyvin?)
Askeleita 20 590.

Ehkä ehdin sen verran väsähtää, että perusasiat melkein pääsivät unohtumaan. Hyvä, etten väsähtänyt jo ennen sen lounaan lautaselle haalimista, että ehdin tehdä ne paremmat valinnat. Selkeästikin minun on nyt pohdittava tätä paniikkia enemmän, mistä se tulee ja miksi ja mitä sille voisi tehdä. Itsetutkiskelun paikka.

3 kommenttia:

  1. Se on niinku tuttuakin tutumpi laihdutuspaniikki :( Mutta onneksi tokenit nopeasti etkä tehnyt järjettömiä ratkaisuja :) ja sieltähän ne lähtee ihan syömälläkin ne kilot!

    VastaaPoista
  2. Voi hurja minkä lenkin oot tehny!! :D Toden totta, turhaan tollasen lenkin jälkeen panikoit lounasta ;D

    Ja muutenkin lounas kuulosti superhyvältä. Alko kauheesti tehdä mieli lohta!

    VastaaPoista
  3. Juu mä en tiedä, mitä oikein säikähdin, varmaan sillä fotoshopatulla kuvastolla oli oma osuutensa, samoin oikuttelevalla vaa'alla. Yritän kuitenkin pitää pääni kylmänä ja muistaa ne paremmat päätökset. Eilen olisi ollut karkkia taas tarjolla, mutta kieltäydyin (ei-enää-niin-)kohteliaasti. :)

    VastaaPoista