Inspiroiduin perhekerhon äitikaverista. Heille oli tullut vesivahinko, kerrosten välissä oli putki rikkoutunut ja kaikki vapautuneet vedet valuivat hänen kotiinsa. Muutto uuteen asuntoon kahdessa ja puolessa päivässä pakkailuineen, uuden ja vanhan siivouksineen ja tietenkin se itse muuttoruljanssi siihen. Onneksi nopea lähtö oli mahdollinen, koska pienen lapsen kanssa kaikenlaiset hätämajoitusratkaisut olisivat olleet aikalailla hankalia.
Minä ajattelin, että meillä on niin paljon tavaraa ja ennen kaikkea väärissä paikoissa, että vaikka me saataisiin sata muuttolaatikkoa ja niille kaikille oma kantaja, me ei kahdessa ja puolessa päivässä saataisi edes vanhaa pakattua. Tänne muuttoonkin meni monta päivää. Nyt olenkin rapsutellut paikkoja raiveiksi eräänlaisen muuttosiivouksen nimissä. Olen imuroinut paikkoja, joita en edes tiennyt meillä olevan, ja ennen kaikkea kysynyt jokaiselta esineeltä, onko sillä meillä jotain käyttöä vai olisiko sen parempi päästä jonnekin muualle, kierrätykseen tai roskikseen. Yllättävän moni on vastannut, että kyllä mulle se roskiskin kelpaa...
Tänään on tarkoitus viimeistellä homma. Huomenaamulla ihan vihoviimeiset, jos on pakko, mutta huomenna lähdetään pääsiäisreissuun, joten kovin monta tuntia ei ole aikaa aamulla enää verhoja silitellä. No, siinä menee se minun raja kyllä muutenkin. Ikkunat pesen jonain pilvisempänä päivänä.
Liikkuminen ei ole jäänyt pahasti väliin tämän siivoushulluuden tieltä, maanantaina pidin niin sanotun lepopäivän, tiistaina kävin pitkällä rataslenkillä ja eilen kävin juoksemassa, kun tilaisuus siihen taas aukeni. Syöminen ei ole ehkä ihan oppikirjan mukaan mennyt, tai en ainakaan tiedä, minkälaista oppikirjaa olen viime aikoina käyttänyt. Mutta ei se mitään, ainakin kotona on hetken aikaa siistiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti