Helle, mikä ihana tekosyy :)

Kiirettä on pitänyt. Asioita järjestettävänä viimeisellä "loma"viikolla. Miehelläkin on ollut poikkeuksellisesti pakollista menoa iltasella, niin että vähemmän olen päässyt harrastamaan muita kuin omia pakollisia menoja. Milloin olisin siinä pisteessä, että juoksulenkkiä kutsuisin omaksi pakolliseksi menoksi? Luultavasti juuri nyt ja tästä eteenpäin.

Mulla oli kyllä lenkkitreffit naapurin kanssa, mutta ne peruuntuivat naapurin puolelta, niin enpä sitten lähtenyt itsekään. En muista miksi. Tänään minulla on pakollista menoa. Tänään menen lenkille tai salille, säästä riippuen. Koska juuri nyt ei sada, taidan kallistua juoksun puoleen, sillekin on ollut niin turkasen kuuma, etten oikeasti ole viitsinyt nähdä vaivaa raivatakseni kalenteriin tilaa. Mutta pakkohan sekin on tehdä, muuten tämä kesä on ihan samanlainen kuin kaikki kesät tähänkin mennessä. No, sinä kesänä, kun kolmevuotiaani oli pieni, enkä ollut vielä töissä enkä raskaana, rataslenkkeilimme kyllä melko ahkerasti, mutta se oli sitä aikaa, kun minun olisi pitänyt olla kuntokeskuksessa jumppaamassa, joten ei siitäkään niin hyvää mieltä sitten tullut kuin olisi voinut.

Tänään vaaka on hellinyt minua ennätyslukemilla (siis alaspäin!) mutta peilistä ei ole siltä näyttänyt. Tällaisina päivinä tekisi hyvää kuulla ulkopuolisilta, että näyttääpä siltä, että olet edistynyt. No kun ei niitä ulkopuolisia sitten meidän vessassa sattunut samaan aikaan olemaan, kun minä vaa'alla seisoin, päädyin toteamaan, että hyvä se on sitten näin. Ehkä olen vatsalleni kriittinen lähestyvien juhlien takia, ehkä en suostu näkemään totuutta, koska pelkään näyttäväni silti pullukalta. Eilen testasin istumaannousuilla suoria vatsalihaksiani. Ehdin saamaan kolmekymmentä (ajasta ei ole tietoa) ennen kuin pikkupoika tuli selkään roikkumaan. Tarkoitus oli tehdä ylipäätään niin paljon kuin olisin kertarykäisyllä jaksanut. Eihän se vielä täyspainoisesta treenistä mennyt, mutta oli se kolmekymmentä enemmän kuin edellisenä päivänä. Tänään kuitenkin juoksemaan. Ei selittelyjä.

Hyviä treenihetkiä teille! 

Maaliskuu lopuillaan

Joku on ehkä saattanut viettää hiljaista viikkoa, minä olen viettänyt siivousviikkoa. Tulee ihan vanhat ajat kotipalvelussa mieleen, kun koko päivän kuluttaa siivoamiseen ja tietää, että seuraavana päivänä vaan urakka jatkuu. Mutta siivoaminen on parhaimmillaan kovin meditatiivista toimintaa.

Inspiroiduin perhekerhon äitikaverista. Heille oli tullut vesivahinko, kerrosten välissä oli putki rikkoutunut ja kaikki vapautuneet vedet valuivat hänen kotiinsa. Muutto uuteen asuntoon kahdessa ja puolessa päivässä pakkailuineen, uuden ja vanhan siivouksineen ja tietenkin se itse muuttoruljanssi siihen. Onneksi nopea lähtö oli mahdollinen, koska pienen lapsen kanssa kaikenlaiset hätämajoitusratkaisut olisivat olleet aikalailla hankalia.

Minä ajattelin, että meillä on niin paljon tavaraa ja ennen kaikkea väärissä paikoissa, että vaikka me saataisiin sata muuttolaatikkoa ja niille kaikille oma kantaja, me ei kahdessa ja puolessa päivässä saataisi edes vanhaa pakattua. Tänne muuttoonkin meni monta päivää. Nyt olenkin rapsutellut paikkoja raiveiksi eräänlaisen muuttosiivouksen nimissä. Olen imuroinut paikkoja, joita en edes tiennyt meillä olevan, ja ennen kaikkea kysynyt jokaiselta esineeltä, onko sillä meillä jotain käyttöä vai olisiko sen parempi päästä jonnekin muualle, kierrätykseen tai roskikseen. Yllättävän moni on vastannut, että kyllä mulle se roskiskin kelpaa...

Tänään on tarkoitus viimeistellä homma. Huomenaamulla ihan vihoviimeiset, jos on pakko, mutta huomenna lähdetään pääsiäisreissuun, joten kovin monta tuntia ei ole aikaa aamulla enää verhoja silitellä. No, siinä menee se minun raja kyllä muutenkin. Ikkunat pesen jonain pilvisempänä päivänä.

Liikkuminen ei ole jäänyt pahasti väliin tämän siivoushulluuden tieltä, maanantaina pidin niin sanotun lepopäivän, tiistaina kävin pitkällä rataslenkillä ja eilen kävin juoksemassa, kun tilaisuus siihen taas aukeni. Syöminen ei ole ehkä ihan oppikirjan mukaan mennyt, tai en ainakaan tiedä, minkälaista oppikirjaa olen viime aikoina käyttänyt. Mutta ei se mitään, ainakin kotona on hetken aikaa siistiä.