tiistai 8. tammikuuta 2013

Back in track

Eilen käytiin taas miehen kanssa salilla. Niitä pakaroita mulle hankkimassa. Siellä on vähän onneton valikoima noita isompia kiekkoja, kyllä sitä 1,25 kg ja 2,25 kg löytyy vähän joka tangolle, mutta sitten nuo, mitä lataisi kyykkytankoon, on vähän harvalla välityksellä. Koska en ole mikään painonnostaja, olen vähän arastellut sitä ainoaa isoa tankoa, mikä siellä on. Eilen pyysin kuitenkin miestä apuun, että sain kympit molempiin päihin ja ennen kaikkea siitä lattialta sen telineeseensä. Mulla kun on vähän semmoinen ongelma, että jalat jaksaisi tehdä, mutta yläkroppa ei jaksa kannatella sitä tankoa. Jalkaprässin paikka, mutkun sitä ei ole. :) Ihan kelpo treenin sain kyllä aikaiseksi näillä vaatimattomillakin painoilla, enpä vielä eiliseen malliin ole ennen tuolla salilla puuskuttanutkaan.


Vertailtiin treenitapojammekin, mies kun tykkää tehdä kaikki liikkeet niin, että ensin yksi sarja ja sitten hetki huilia ja sitten toinen sarja ja sitten taas tauko ja kolmannen sarjan jälkeen uuteen liikkeeseen. Minä taas tykkään enemmän sellaisesta kiertoharjoittelusta, että teen kutakin liikettä yhden sarjan kerrallaan ja siirryn seuraavaan ja seuraavaan kunnes sitten koko homma alkaa taas alusta. Ensinnäkin minä en malta istuskella jotain kahta palauttavaa minuuttia paikoillani tai seisoskella vesipulloon nojaten. Toiseksi minusta on noilla julkisilla saleilla noloa varata laitetta, jos en tee sillä juuri sillä hetkellä mitään. Kolmanneksi minussa on edelleen sitä saliharjoittelun inhoajaa, joka jaksaa jatkaa seuraavaan liikkeeseen ainoastaan siksi, että äskeiseen ei tarvitse ihan heti palata. Huomasin vaihtaneeni toista sarjaa tehdessä liikkeiden järjestystä niin, että hemmetin hankalan kyykkytangon kohtaaminen siirtyisi kauemmas ja kauemmas... :) Saan sen tangon hyvin pois, mutta en enää saa itse palautettua sitä telineeseen.

Olen tällä vaatimattomalla taloyhtiön salilla löytänyt sitä vapautta ja rauhaa, mitä kaipaan salitreeneiltäni. Olen tosiaan alkanut tykätä salilla käymisestä ihan eri lailla, vaikka aina ennenkin olen sen treenin jälkeen uudestaan ja uudestaan hyväksi todennut - en vain omaksi, niin kuin nyt. On aika kivaa huomata saaneensa uuden lajin, josta tykätä vuosikausien xyclingien tilalle.

Tänään kävin kahden tunnin rataslenkillä hakemassa vähän happea rasvan polttoa varten. Lunta oli satanut vähän, ei ihmeesti, eikä se pelkkää kävelyä haitannutkaan, mutta oli taas sitä laatua, että tarttui hanakasti renkaisiin kiinni ja lisäsi siten vastusta niin, että minulla meni tosiaan kaksi tuntia yhteen kymmeneen kilometriin. Hiki tuli ja tuskastuminen. Eikä epäillystäkään siitä etteikö eilinen salitreeni mennyt perille. Nyt voitte kuvitella, minkälainen olo on hyvin tankanneena ja lepomoodissa. <3 Taidan rakastaa kaikkea. :)

5 kommenttia:

  1. Minullekin kelpaisi tuollainen "yksityinen" sali, vaikka sitten vähän vaatimattomampikin. Tuolla salilla, jossa olen nyt muutamaan otteeseen käynyt, on ollut aina jonkun verran väkeä, ja minusta tuntuu myös jotenkin tosi tyhmältä varata laitetta sarjojen välissä. Tuo on niin outo ympäristö minulle, että olo on jo senkin takia epävarma, enkä tiedä, miten salilla kuuluisi käyttäytyä. Onkohan olemassa jotain "salietiketti for dummies" -opasta? :)

    Tsemppiä tuleviin treeneihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Tsemppiä myös sinulle!

      Sitä opastapa sitten googlettelemaan :) Sellaisesta olis kyllä ollut aikaisemminkin hyötyä myös minulle. Entisen kuntokeskukseni salilla olin se ainainen aloittelija, kun niin harvakseltaan kävin, että ihmettelin samoja laitteita uudestaan ja uudestaan, ja tuli tosi epävarma olo. Tuo taloyhtiön sali on niin riisuttu versio, ettei siellä paljon ihmettelemistä ole, sen kun vain alkaa töihin. :)

      Poista
  2. Eikai kahden minuutin taukoa pidetä sarjan välissä? Mä pidän max minuutin. Muuten lihakset saa musta levättyä vähän liikaa. En myöskään yleensä pidä juurikaan taukoja laitteelta toiselle kun on akna kiire kotiin. Tsemppiä kyykkyihin, paljon sulla oli sit niskassa ja paljon teit toistoja?

    Työnnsin tänään loskassa vaunuja JA seisomalautaa jonka päällä 14 kiloa. Tuli kans hiki:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun käsittääkseni tauon pituus määräytyy tavoitteiden ja käytettävien painojen ja toistojen määrän jne mukaan. Mun pointti oli se, että tuskastun, jos joudun tönöttämään yli 25 sekuntia paikallani, joten se on sama, onko se minuutti vai kaks vai kolme. :)

      Mulla oli 20 kg tangossa, en tällä hetkellä sen enempää uskalla kannatella, ennen kuin on lisää voimaa ja vahvuutta keskivartalossa, ja käsissä sen verran, että saan sen tangon myös telineestä. Tosin nyt oli mies auttamassa sen takaisin, eli kaipa se auttaisi sen myös niskaan. Mutta onhan se ihan selkeä ero siihen, mitä pystyisi sitten laitteessa jaloilla työntämään...

      Mä en suostunut eiliseen keliin (ei ollu loskaa, oli kuivempaa) sisaruslautaa laittamaan kolmevuotiaan kerhoon viennin ajaksi, kun ne pyörät olis jumittaneet kuitenkin. Kyllä ison tytön täytyy jaksaa kävelläkin. :)

      Poista
  3. Minäkään en malttaisi odottaa, siksipä toistaiseksi kiertoharjoittelen. Tosin olenhan vielä salilla aika untuvikko, enkä ole edes kyykkäystä kokeillut koskaan. ;)

    Onnellista ja hyvää mieltä vuoteesi! Tapahtukoon ihania ja sinulle tärkeitä asioita! <3

    VastaaPoista