sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Kuuntelen Patrik Borgia

Tässä linkki:
http://areena.yle.fi/audio/1325768342515
Mielestäni olen aika pitkällä jo. Vaikka perusasioita, eli ateriarytmiä, opettelen edelleen. Iltasyömisen kuriin saamista lähinnä. Luultavasti palaan tähän myöhemmin, luultavasti olen samaa ja eri mieltä ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin kanssa. Luultavasti olen ja en ole kuullut kaikkea oikein, luultavasti olen ja en ole ymmärtänyt kaikkea juuri niin kuin Patrik sanoo.

Muuten olen tässä viikon-pari mieluumin tarkastellut, mitä toiset tekevät, kuin, mitä itse teen. Olen ehkä unohtanut kasvikset. Kun totesin, että osaan sen jo, unohdin ne samantien. No en tietenkään kokonaan, mutta ne välipalahedelmät ja mitäs-mä-nyt-söisin-hedelmät ja ruoanlaittoporkkanat ja sen sellaiset. Kyllä minä edelleen alan ruokalautaseni kasaamaan kasviksista, en pasta/peruna/riisistä, mutta ne "ylimääräiset" vitamiinilisät olen jättänyt vähän niin kuin vähemmälle. Ostan edelleen eniten hevi-osastolta muihin osastoihin verrattuna, mutta enhän minä muutenkaan kaikkea ostoskorini tuotteita itse käytä (vaipat, partavaahto, vauvansoseet).

Itseasiassa huomasin tämän eilen illalla, kun vinguin kovaan ääneen (kyllä, ja nuotilla), että onko meillä jäätelöä, minä haluan jäätelöä. Ja sitten menin pakastimelle ja tein löytöjä ja kaiversin itselleni annoksen jäätelöä, kun nyt niin hirveesti tekee mieli, ja samaan aikaan keittiössä esikoiseni teki itselleen annosta appelsiinista, viinirypäleistä ja banaanista, ja vielä päälle totesi: "Kato, eiko ookin hyvän näköinen? Ootko kateellinen?" Joo, ois pitänyt olla, mutta söin silti sen jäätelöni. Paloittelin sekaan yhden banaanin ja kieltämättä se kyllä vain paransi makua. Täytyy kyllä myöntää, että olin pikkuisen harmissani siitä, että minä punkero olin ainoa, joka sitä jäätelöä tosiaan sitten otti. En kylläkään harmitellut, että otin itse, minunhan sitä mieli teki, mutta olis nyt muutkin saaneet sitä ottaa. Olisko se tehnyt siitä yhtään sen vähemmän syntistä? Oliko se oikeasti edes syntistä? Eikös näistä ruokamorkkiksista pitäisi juuri vapautua? Myöhemmin illalla haahuilin keittiössä, että mitähän sitä sitten seuraavaksi, ja siinä kohdassa otin olohuoneen puolelle kaksi omenaa, ja sanoin itselleni: Syöpäs ensin nuo ja jos sitten vielä tekee mieli jotain, niin ota sitten sitä jotain. Hain minä vielä appelsiininkin ja syötiin me sit suklaalevy puoliksi mutta ei noin kahdeksaa palaa leipää. Kai ne omenat jotain auttoi.

1 kommentti:

  1. Pitääpä käydä Patrickia kuuntelemassa. Ja aikansa kuluksi vaikka katselemassakin. :) Sisulla eteenpäin (kannustushuuto yhtä paljon itselle kuin sinullekin :))

    VastaaPoista