Painonhallintatyökaluja

Kiloklubi ja minä,
olemme ystäviä,
vaikka täysin erilaisia...

Liityin joskus viitisen vuotta sitten Keventäjiin. Ei ollut hyvä ratkaisu. Rahallisesti en hävinnyt paljonkaan, ajallisesti äärettömästi. Silloinen työkoneeni oli teholtaan sitä mallia, että toimi sen verran minkä jaksoi polkea. Ei ihan uusinta teknologiaa. Keventäjien verkkosivut olivat äärettömän raskaat, enkä voinut työpäivän aikana kätevästi täyttää syömisiäni ja juomisiani, ja kun olin töissä viiteen asti ja vihdoin pääsin kotiin, päivitettävää tietoa oli aivan järjettömät määrät. Lisäksi kaikki syömisensä olisi pitänyt tehdä resepteiksi, että homma olisi helpottunut. Saatoin istua illalla kaksi tuntia tietokoneen ääressä rustaamassa reseptejä ja täyttämässä päivän ruokailuja post-it -lappujen mukaan, sen sijaan, että olisin viettänyt senkin ajan lenkkipolulla tai jumpassa. Koin keventäjien palvelun äärimmäisen stressaavaksi ja hankalaksi ja päätin, etten enää palaa asiakkaaksi, vaikka mikä olisi.

Suhtauduin siis aika skeptisesti näihin nykyisiin palveluihin, kun vuosi sitten keväällä mietin, miten voisin tehostaa elämäntaparemonttini etenemistä. Koska kiloklubi on ilmainen, ajattelin rekisteröityä sinne ja katsoa, olisiko tämäkin yhtä tyhjän kanssa. Ensimmäisenä huomasin, että edelliseen verrattuna ruokapäiväkirjan täyttäminen oli paljon helpompaa, vaikka ilman valmiita reseptejä joka kurkkuviipale ja margariininokare olikin laitettava erikseen ylös. Mutta nyt usein käytetyt aineet pystyy poimimaan suosikkeihin ja reseptienkin tekeminen on helpompaa. Edelleen olisi tietysti hyvä osata arvioida, paljonko on loraus tai jauhoja käsituntumalla, mutta pääpiirteissään kiloklubia on helpompi käyttää, kun ei tarvitse tietää, paljonko esimerkiksi desi linssejä painaa.

Olen nyt aloittanut kiloklubin käytön uudelleen. Ensin täyttelin lähinnä painonkehitystäni sinne, tänään aloitin ruokapäiväkirjankin täyttämisen. Ruokapäiväkirjassa kaikkein tyydyttävintä on ne vihreät pallot sivun ylälaidassa, jotka minua ainakin motivoivat niin kuin hullua nyt vain voi. Se on kuin selkään taputus, kun saa lukea toimivansa juuri oikein, vaikka itseä joku kohta ruokailussa saattaisikin arveluttaa. Kokonaisuus ratkaisee.

Kun saisi vielä sellaisen elämänhallintatyökalun nettiin, niin kyllä lähtisi hommat sujumaan. Sinne täyttelisi vain kuinka monta kertaa on lapsiansa kehunut ja miehellensä rähjännyt ja muistiko tervehtiä bussikuskia ja missäs vaiheessa kuukautiskierto muuten olikaan, jos sekin vaikka vaikuttaisi. Siellä olisi asiantuntijoiden artikkeleita rahan käytöstä ja keskustelupalstoilla pitkiä ketjuja siitä, mitä jos sittenkin homma lähtee lapasesta ja hyviä elämänhallintavinkkejä tyyliin happy wife - happy life. Olisko tässä markkinaraon paikka? Tätä täytyykin hieman kehitellä... Tai sitten yritänkin saada oman kotini muuttokuntoon ja asiat järjestykseen, ennen kuin alan päsmäröimään internetin ihmeellisessä maailmassa. :)