Ja muutama muu. Aiheuttavat ongelmia, allergiaoireita, vaikkakin lieviä sellaisia. Sympatiani ovat todellakin niiden puolella, jotka ovat oikeasti allergisia, eikä näin kuin minä, että pärjää yhdellä käsikaupan tabletilla kaksi päivää. Mutta onhan se ihan pirun ärsyttävää, että yhtäkkiä lenkillä ollessa nenä meneekin niin tukkoon, että saa sen auki vasta seuraavana iltana xyclingissä, kun ei todellakaan ole nenäliinaa siinä pyörän vieressä! :)
Minä en ole koskaan käynyt allergiatesteissä = minulla ei ole siis allergioita, koska ei ole diagnoosiakaan.
Kurkkuni tuli eilen illalla koko päivän siivoamisen ja iltasaunomisen jälkeen tosi kummalliseksi. Sellaiseksi, niin kuin voisi olla tosi limaisessa flunssassa. Mutta ei ole sitä limaa. Tänä aamuna kurkku tuntuu verille yskityltä. Vaikka en ole yskinyt.
En millään viitsisi ruveta nyt sairastamaan = en siis sairastu. Olen vahvasti sitä mieltä, että tämä(kin) asia on päätösvallassani.
Minulla oli vanhassa kesätyöpaikassa pomo (Tuulikki), jonka kanssa keskusteltiin koko työpaikkaa vaivaavasta "melkein sairastamisesta". Eli siitä tunteesta, kun saattaa olla tulossa kipeäksi, mutta homma ei kuitenkaan etene mihinkään suuntaan. Yhden kerran pomo sitten sanoi tätä oloa valittelevalle, että lähde lenkille. Siitä se selviää. Nimettiin tämä keino Method Tuulikiksi, jolla selvitetään, onko oikeasti sairastumassa vai ei. Tiedättehän, kun on vähän kummallisen nuutunut olo, josta ei saa kiinni, kunnon lenkin jälkeen olo on huomattavasti parempi - tai sitten sen verran rasittunut, että se tauti, joka on tehnyt tuloaan, pääsee iskemään päälle. Kummin tahansa, pääsee eroon siitä ärsyttävästä välivaiheesta.
Tsemppiä kaikille allergiaoireisiinsa nuutuville ja meille muille potkua persuuksille!