Tuplatunnustus

  

Sain jo jokin aika sitten ihanaiselta TM:ltä tämän tuplan, eli haasteena on kertoa yhteensä 17 asiaa itsestäni. Olen pantannut tähän tuplatunnustukseen reagoimista, koska en ole ehtinyt miettiä niitä asioita, joita tässä pitäisi "tunnustaa". Tästä se vihdoin lähtee:

1. Olen aika uusi bloggaaja. Vaikka tekstiarkisto alkaa vuoden takaa, avasin blogini muiden luettavaksi vasta loppuvuodesta. Halusin ensin katsoa, saanko ylipäätään tekstiä aikaiseksi.

2. Näyn muiden blogien lukijalistoissa nimellä Ruusa, vaikka kommenttini tulevat Lyijypallo nimellä. Tämä siitä, että tilini pohjalla on vanha nimimerkki, enkä ole osannut / jaksanut tehdä asialle mitään.

3. Olen välillä valtavan tyytymätön omaan elämääni, siksi etsin sitä Parempaa Elämää. Vaikka nyt saattaa näyttää siltä, että käperryn painoni ympärille, tiedän, että onni ei asu kiloissa. Parempi elämä ei ole minun kiloistani kiinni vaan siihen liittyy paljon muutakin. Kuitenkin se, onko minulla hyvä olla itseni kanssa, vaikuttaa myös siihen, onko minulla hyvä olla muiden kanssa. Maailmaa voi muuttaa vain muuttamalla yksi ihminen kerrallaan, miksi en siis aloittaisi itsestäni.

4. En oikeastaan erityisemmin pidä lemmikeistä enkä lapsista, paitsi omista lapsista. En ole sitä tyyppiä, joka kumartuu lepertelemään jokaiselle vastaantulevalle koiralle tai taaperolle. Siedän kyllä tosi hyvin lähipiirini lemmikkejä mutten vapaaehtoisesti hakeudu elukoiden seuraan. Lapsetkaan eivät herätä minussa mitään aaww-tunteita vain siksi, että itse olen äiti. Poikkeuksena ihan vastasyntyneet vauvat (ja kissanpennut). Olen kyllä lopullisesti rakastunut muutamaan lapseen heidän suloisen/ ärhäkän/ muuten vain vetoavan luonteensa takia mutta en tykkää lapsista vain siksi, että he ovat lapsia. En myöskään oleta, että muut olisivat ihan lääpällään minun lapsiini vain koska itse olen.

5. Minulla ei ollut paino-ongelmia nuoruudessani tai kasvuiässä. Olen lihonut vasta aikuisena, ja eniten sen jälkeen, kun hankimme ensimmäisen auton. Kuka olis uskonut, että hyötyliikunnan vähentyminen ja herkuttelun lisääntyminen johtaisivat elintasovyötärön kasvamiseen?

6. Olen omenavartaloinen. Minun pitäisi olla siis iloinen siitä, että vatsanseudun rasva palaa helpommin kuin peppu-reisirasva, mutta mittasuhteeni ovat ihan liian yläpainotteiset. Olen isorintaisesta suvusta, eikä geeni ollut väistyvä minunkaan kohdallani. Imetys, omenavatsa ja pilleripylly eivät ole se kaikkein seksikkäin yhdistelmä, mutta näillä mennään. Kyllä toi rintavarustus pienenee, vatsa vetäytyy ja peppu saa lisää lihasta, kun tämä matka taittuu. Ei vielä ensi kesäksi, mutta tuleehan noita tulevinakin vuosina.

7. Olen lyhyt. Pidempi kuin lyhytkasvuinen, lyhyempi kuin kuudesluokkalainen. Minusta ei koskaan tule Barbieta, koska ruumiinrakenteeni muistuttaa enemmänkin My Little Ponya, mutta hyväksyn sen. Pituuteni on 158 cm. Eva Longoria on minun pituiseni. Ei muuten paina saman verran.

8. Olen muuttunut aamuihmiseksi. Ennen aamuissa parasta oli se, että sai nukkua pitkään, nyt se, että muut nukkuvat pitkään. En toki valvoskele yksinäni, ainakin toinen pienemmistä toimii nahkavekkarina.

9. Tykkään eniten vaihtovuodenajoista, kumma kyllä, siis keväästä ja syksystä. Tottakai nautin suunnattomasti lämpimistä kesäpäivistä, mutta syksyssä ja keväässä on muutoksen tuntua, eteenpäin pääsyä.

10. Olen oikea kotihiiri. Jos ei ole välttämätön pakko, minä en liikahda kotoa mihinkään. En ainakaan roskia viemään.

11. Asumme vuokralla, koska olemme mieheni kanssa molemmat pätkätyöläisiä. Haaveilen hyvästä työstä, pysyvästä työpaikasta ja ihan omasta kodista. Sitä täytyy kuitenkin sitkutella sen aikaa, että se oma paikka löytyy.

12. Minulla ei ole tällä hetkellä työpaikkaa, johon palata, kun äitiysvapaani loppuu. Ja se loppuu toukokuussa. Panikoin asiasta jo nyt, vaikka ajattelin kyllä kesän yli olla vielä lasten kanssa kotona. Mieluiten olisin asiantuntija, ihan sama minkä alan. ;)

13. Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineeni on sosiologia. Olen siis kouluttautunut yleissivistävästä koulusta toiseen erikoistumatta mihinkään tiettyyn ammattitehtävään. Rakastan opiskelua ja rakastin sosiologiaa, enkä vaihtaisi sitä mihinkään ruotsin kieleen tai kemiaan, jos olisin uudelleen oman alan valinnan edessä. Valitettavasti kouluttautuminen YTM:ksi tarkoittaa käytännössä kouluttautumista työttömäksi, jos ei ole valinnut sivuaineitaan huolella.

14. Olen ylianalysoija. Tarvittaessa, ja vaikka ei tarvitsisikaan, kuulen kaikessa (missä vain) piilomerkityksiä. Sielläkin missä niitä ei todellakaan ole. Sen sijaan en kyllä mieti jatkuvasti, etä mitähän tuokin tuossa minusta ajattelee. (Ei ole tarvetta, koska osaan kyllä tulkita piiloviestejä! ;) )

15. Yritän olla realisti mutta taidan kuitenkin taipua pessimismin suuntaan. Vaikka olenkin sitä mieltä, että asioilla on tapana järjestyä, uskon silti, että jokaisella hopeareunuksella on oma harmaa pilvensä.

16. Lämpenen hitaasti uusille ihmisille ja tilanteille. Haluan mieluumin tarkkailla tilannetta ensin hetken aikaa kuin syöksyä suuna päänä päällimmäiseksi ääneksi. Tästä syystä jään usein näiden tilantäyttäjien varjoon, enkä välttämättä jää muiden mieleen. Toisaalta tilanteissa, joissa ollaan kaikki kovin yksimielisiä, että jotain pitäisi tehdä, olen usein se, joka viimein laittaa ne pyörät pyörimään, eikä vain taivastele, että voi kunpa joku tekisi jotakin.

17. Huolimatta siitä, että toivon muutosta, tykkään muutoksesta ja uusista aluista ja olen usein panemassa muutosta aluilleen, olen hyvin muutosvastarintainen ihminen. Sen takia kai tämäkin projekti tuntuu välillä kovin hankalalta, kun yksi osa sisälläni valmistelee vastavallankumousta ylläpitääkseen sen, mitä juuri on ylläpidettykin. Haluan varmistaa, että saavutetuista eduista ei tarvitse luopua. Ja käytän loputtomasti voimavarojani tukahduttaakseni vastavallankumouksen ja ylläpitääkseni muutosta.

Tähän onkin hyvä lopettaa, ennen kuin saa hankalan akan mainetta :)
Syytä olisi jakaa tämäkin palkinto eteenpäin, mutta nämä ovat tainneet kiertää jo niin monta kierrosta sekä yhdessä että erikseen, ettei jakamisesta tässä kohtaa syntyisi kovin paljon lisäarvoa kenellekään. Lupaan palata palkinnonjakoasiaan myöhemmin...