Juoksu on aina ollut vähän kummallinen
juttu. Se kiehtoo ja inhottaa yhtä aikaa. Haluaisin olla hyvässä
juoksukunnossa, mutta en haluaisi silti viettää aikaani lenkkipoluilla, kun
voisin samaan aikaan olla vaikka spinningissä tai kuntonyrkkeilyssä.
Se kiehtoo muttei motivoi. Toisaalta minua houkuttaa hirveästi osallistua kaikenlaisiin juoksutapahtumiin. Olisiko se sittenkin minun juttuni?
Juoksu on helppoa. Onko se liian helppoa, toisin kuin jumppaan lähtö, ehtiminen ja mahtuminen, ja mihin laitetaan lapset siksi aikaa, jos lapsiparkkikin on täynnä? Tarkoitan siis, että ehkä en pidäkään siitä sen takia, ettei sen väliin jättämiselle ole niin paljon hyviä tekosyitä?
Luvattiin esikoisen kanssa jo syksyllä ruveta juoksulenkkeilemään kerta viikossa vuoden vaihteen jälkeen. Ei olla vielä juostu ja nyt satoi taas luntakin. Olemme vedonneet ainakin seuraaviin syihin:
Ei ole sopivaa hetkeä, on liian kylmä, pitää mennä kaverin synttäreille, just ollaan kauppaan lähdössä, no kun olit yökylässä kaverin luona, just nyt ei ehdi, kun kohta alkaa saunavuoro/ salkkarit/ kuukautiset/ sohvakooma, sataa lunta, ei sada lunta, pitäs ostaa kunnolliset urheilurintsikat/ housut/ takki/ tekninen aluskerrasto, pitää hoitaa pikkusisaruksia, en voi juosta just sun kaa, koska sun juoksulenkkarit on mulle paremmat, mies on veljensä luona katsomassa jalkapalloa.
Hirveesti esteitä lähteä ulos ovesta tasan niissä varusteissa ja sillä kunnolla, mitä on. Hirveesti esteitä testata mitä siitä tulee. En tiedä, juostaanko me esikoisen kanssa tänä keväänä yhtään yhteistä lenkkiä mutta tiedän, että kaipaan itse vähän enemmän tempoa omaan liikkumiseeni. Tänään käyn tempoilemassa xyclingissä. <3
P.S. Tilasin itselleni kahvakuulan. Avasin paketin tänään :)
Ihana teksti! Tekee mieli lähteä juoksemaan :)
VastaaPoistaTämän päivän tavoitteeksi vois ottaa kuulan ottamisen ulos paketista! Kohta juostaan!
Heh, otin minä sen kuulan paketistakin ja mallailin ja esittelin miehellekin, että meillä asuu nyt tällainen. Sen mukana tuli DVD, jonka sisällön tarkastin nopeasti. Mietin vaan, olisko seuraava postaus sitten aiheesta: Minulla on hirveän hyvä kahvakuula-dvd, tykkään katsella sitä silittäessäni. :)
PoistaVähänkö repesin kun luin tän postaukseen. Tunnistan tuosta itseni parin vuoden takaa. Ei voi lähteä lenkille koska sataa, jos ei sada on liian kuuma jne. :)))
VastaaPoistaKerro ihmeessä sitten kanssa kahvakuulatreeneistäsi. Mä oon tehnyt kahvakuulatreeniä ehkä kahdesti elämässä salilla, mutta himottais kanssa opetella ne liikkeet kunnolla ja hankkia oma kahvakuula sitten kotiin.
Kivaa pääsiäistä!
Ilman muuta :) Täytyyhän sitä pari kertaa heilautella nyt kun on tullut maininneeksi koko kuulan. Mutta kotijumpan tekosyylista venyy kyllä tosi helposti vielä pidemmäksi, kun on noi lapsetkin ja kaikkee... ;)
PoistaOikein mukavaa pääsiäistä sinullekin!
Hei, tykkään blogistasi, Lyijypallo, ja tekosyiden listasi kelpaisi kehyksiin seinälle :-D Juoksu ja kahvakuula on just ne mun koukku-lajit...
VastaaPoistaRupesin oikein miettimään miten se on mahdollista, kun niin monta vuotta koko ajatus juoksemisesta tuntui älyttömälle (miksi juosta jos kukaan ei aja takaa?)... olen juoksussa ikuinen aloittelija, mutta toisaalta jos en VOI juosta, tulen hyvin tyytymättömäksi siitä.
Saliharjoittelua kohtaan tunsin myös vuosia syvää ennakkoluuloa. Sitten hurahdin siihen aivan täysillä joksikin aikaa, mutta se kaatui sitten erinäisiin aikatauluongelmiin. Sain apua valmentajalta siihen, miten voi tehdä lihaskuntotreeniä kotona. Kokeilin ensin semmoista keppiä jossa on kuminauha (erittäin toimiva vehje) mutta kun sain ekan kerran kokeilla kahvakuulaa, se oli laakista selvä. Ostin kaksi kuulaa kotiin ja harkitsen seuraavaa kokoa taasen. Ne on vaan harmillisen kalliita vempuloita.
Olen sitä mieltä että koukuttumiseni juuri näihin, kahteen näin (minulle) epätodennäköiseen puuhaan liittyy siihen että niistä tulee oikeasti mielihyväkiksit jossain siinä harjoittelun lomassa.
Oi kiitos, ja tervetuloa lukemaan lisää! :)
PoistaMinäkin taidan olla sellainen ikuinen aloittelija (tai tällä hetkellä pitäisi kyllä aloittaa ollakseen aloittelija!) mutta jokin siinä juoksussa silti kiehtoo, että siihen vaan yrittää palata. Kuntosalikin on sellainen, että joka kerta siellä käydessäni ajattelen, että tämä pitää ottaa viikkokalenteriin, tämähän on mielettömän tehokasta ja mukavaakin, ja sitten kuluu taas helposti puoli vuotta, etten vilkaisekaan salin puolelle. Katsotaan, miten sen kahvakuulan kanssa käy.