Kahvakuulailua pitkästä aikaa

Mies vietti eilen poikien iltaa veljensä kanssa. Olivat vetäneet vain pari olutta mutta kilon karkkeja. Illalla jo vannoi, että huomenna on pakko mennä salille. (Mun mielestä karkinsyönnin ja urheilun välillä ei ole mitään pakkoa, mutta se on varmaan jo eri aihe.)

No minä otin salillemenopakon ilolla vastaan ja mukisematta lähdin mukaan, mutta hiljaisella salilla huomasin, että varsinaiseen toimeen tarttumisessa oli hankaluuksia. Ihan kuin ei olisi sittenkään huvittanut tehdä oikein mitään. Säädin radiota, poljin vähän kuntopyörää, sytyttelin valoja myös niihin huoneisiin, missä ei oltu... Sitten totesin, että jos ei maistu, niin ei maistu, ja silloin on syytä tehdä jotain muuta.

Otin vihdoin vaivalla ostamani/ ostattamani kahvakuulat käyttöön ja tein HIIT-tyyppisen treenin sillä "ohjelmalla" mikä oli oman kuulani mukana tullut. Itsellenihän en ole vieläkään sitä kutosta isompaa palloa hankkinut, koska kuntosalillamme on nyt nämä kasi ja kymppi, ja voin olla niitä käyttämättä myös salilla, ei tarvitse kotiin asti hankkia.

Väliin meinasin tehdä enemmänkin jalkasettiä, mutta lopulta tyydyin vain askelkyykkyihin tangon kanssa, koska hiittini veti mehut aika hyvästi. Kaikki naisen elämää tai liikkumista sivuavat aikakauslehdet repivät otsikkonsa siitä, että jo 10 minuuttia riittää. En tiedä, menikö minun HIIT ihan pilalle, kun tein sen kahteen kertaan. Noin kaksitoista minuuttia per kierros, jos oikein laskin. Siis liikkeet, ei minuutit, puhelimeen laitoin ajastimen sekä työlle että levolle, ja se on lahjomaton. Nyt on kuitenkin hyvin työskennellyt olo ja se on varmaan tärkeämpää kuin se, mitä pontusjäntti kauneusjaterveyslehdessä sanoo. Väliin ja loppuun poljin kevyellä vastuksella jonkun kymmenisen minuuttia, tai siltä se tuntui, mutta saattoi olla kolmekin.

Eka kerran otin oikeasti kuulat käyttöön, vaikka itse sen metelin nostin, että ne hankkia pitää. :) Tämän päiväisen perusteella ei taida olla kuitenkaan viimeinen kerta. On se sopivan painoinen pallo kuitenkin niin paljon parempi ja eteenpäin motivoivampi kuin vähän liian kevyt. Kuka tietää, vaikka innostuisin hankkimaan sellaisen kotiinkin. (Joo, kyllä se tiedetään: ei tule tapahtumaan, ainakaan ihan lähiaikoina.) Salikeikkaankin mukavaa vaihtelua, kun ei tosiaan niin hirvittävän monipuolinen laitetarjonta siellä ole.

Leppoisaa viikonloppua kaikille. Toivottavasti treenit kulkee! :)

Onko vika vain minussa vai miksi nämä näyttävät enemmän lakulta kuin metallilta?