maanantai 3. kesäkuuta 2013

Erilainen kesä

Kesällä laihtuminen on ollut minulle tosi vaikeaa. Ja sitten en ole onnistunut, koska olen ajatellut sen olevan tosi vaikeaa. Ajattelin, että tämä voisi olla erilainen kesä.

Olen puhunut elämäntaparemontista niin kauan, etten enää muistanut, minkälainen se vanha elämäntapani oli ja mitä olin siitä muuttamassa. Lisää liikuntaa ja enemmän kasviksiako? No, molemmat on kyllä toteutuneet, mutta se remppa on silti pään sisällä.

Olen sanonut jo hylkääväni laihdutuksen ja haluavani parantaa elintapojani. Sanoin ehkä vuosi sitten, ehkä jopa puolitoista. Sanoin, että tämä ei ole laihdutusblogi vaan elämäntapablogi. Paljonpa se on auttanut, kun edelleen kyynelehdin kiloista, aina silloin tällöin, kun sille päälle satun. Ja kiellän ja syön suklaata. Ja mitä näitä nyt on. Viimeisimmäksi sanoin: Terveyden kautta. Ja silti kyynelehdin kiloistani.

Tiedättekö, kun on pitkän pitkän aikaa mielessään sinnitellyt ja puurtanut, jotenkin ilottomasti, että jaksaisi vain keskittyä eikä herpaantuisi ja sitten kun olisi sitä tarpeeksi jatkanut, olisi perillä Onnessa ja Autuudessa? Tiedättekö sen tunteen, kun yhtäkkiä huomaakin, että kaikki on jotenkin kevyempää tai helpompaa tai entiedä jotenkin paikoilleen loksahtanutta? Niin kuin en enää tarpoisikaan jalkaisin jossain rämeikössä vaan olisin päässyt jokilaivan kyytiin. Onhan se eteneminen edelleen todella hidasta, mutta enää ei tarvitse ponnistella. Täytyy vain toistaa niitä hyviä valintoja, seurata rutiineitaan, huomata onnistumisensa ja vahvistaa niitä.

Että onko siitä ilottomasta puurtamisesta sitten mitään hyötyä? Ei voi tehdä hyviä päätöksiä ilman kokemusta, eikä kokemusta saa ilman huonoja päätöksiä. Minä en osaa sanoa, mikä minun nykyinen elämäntapani on, mutta se on muuttunut kyllä siihen entiseen verrattuna. Eniten minua on auttanut itseni vapauttaminen. Liikunnan pakosta, tietynlaisen ruokailun pakosta, mistä vain ehdottomuudesta. Että tehdään nyt näin tästä eteenpäin, kun näin päätin, vaikka tämä ei tunnu sen enempää hyödylliseltä kuin kivaltakaan. Ja siitä, että vain äärimmilleen venytettynä liikunta voi olla hyödyllistä, koska silloin se kuluttaa eniten. Opin juoksemaankin, kun päästin irti pakkoliikunnasta, ja se jos mikä niitä kaloreita oikeasti kuluttaa. :)

Minulla on elokuuhun muutama tavoite, joista tärkein liittyy kolesteroliarvojen kontrolliin. On minulla painotavoitekin, mutta se terveys on nyt ihan oikeasti etusijalla. Teen tämän itseäni varten. Lapsiani varten. Ennen kaikkea ja ehdottomasti itseäni varten. Tästä kesästä tulee hyvä. Jos näin kuumat kelit jatkuvat, istun onnellisesti ilmastoidussa toimistossa. Sadettakin se pitää, jos ilmat huononee. Ehtii sitä lenkille töiden jälkeenkin. Muutosta on ilmassa ja minä olen onnellinen. :)

1 kommentti:

  1. Ihania ajatuksia. Tykkäsin. Jatkukoon kaikki tämä: kesä ja fiilis ja onni ja muutos! :)

    VastaaPoista